Ihana mukava rento viikonloppu takana ja ens viikonlopun joudun pysynkin ehkä Varsinais-Suomessa, mutta ainakaan Arttua en näe. Mutta onneksi mulla on melkeinpä AINA jotakin tekemistä vaikka oliskin "kotiviikonloppu" !
Tässä kännykästä ladatut kuvat viime viikonlopusta:
 |
| Perjantaina kouluun kävellessä |
 |
| Lauantai-ilta :) |
 |
| Sormus Glitteristä :) |
 |
| GinaTricotista neule ja H&M:ltä paita |
 |
| Maanantaina tankkasin mopon... riemulukuja?! |
Tänään alkoi koulussa vihdoinkin uusi jakso ja kaikista 1. jakson kokeista tähän mennessä oon päässyt läpi, JOPA MATEMATIIKASTA JOTEN ILOITKAAMME :) Tänään alkoi myös OHJELMOINTIKURSSI jota odotin innolla ja jep - innostunut olen! Tehtävät oli heti 1. tunnilla mielenkiintoisia ja koko kurssi vaikuttaa todella kivalta opettajaa myöten.
Tiistainen zumba oli hienoinen pettymys koska vakkariohjaaja oli poissa ja tilalla ihan mukava, ja kiva sijainen, mutta ohjelma oli täysin erilaista mitä oman ohjaajan kanssa. Tylsintä oli että jokainen "tanssi", harjoitus toisti jälkimmäistä ja sisälsi PALJON pomppuja (=en kävele oikealla polvella). Okei, oma moka koska pompin kylläkin vähän, mutta se vähän oli mulle liikaa. Elämys sinänsä, mutta oma on aina parempi ;)
Oriflamen kynsienhoitotuotetilauksesta sen verran, että näillä näkymin saan omat tavarani ensi viikon alkuun mennessä :) SITTEN kuvaan taas kynteni ja kerron tuotteista ymsymsyms.
Ja mitäs tapahtuu loppuviikolla? Chillailen kotosalla, vähän koulus ja perjantaina Turun KIRJAMESSUT jee! Mulla menee siellä ihan koko päivä, lähtö on koululta klo 10 enkä pääse koulun kyydillä takaisin kotipaikkakunnalle, koska mä haastattelen kaverini kanssa kirjailija Reidar Palmgreniä ja se on vasta iltapäivällä kun koulun kyydit lähtee takaisin jo aikaisemmin.... mutta sehän ei tahtia haittaa ja onhan samaan aikaan myös ruoka- ja viinimessut, levymessut, antiikkimessut jne... Ei lopu ihmettely kesken, kamera ja puhelin kulkee mukana & voishan sitä postaustakin aiheesta kehitellä. Oon kyllä über hyvä kehittelemään ja suunnittelemaan, toteutus harvemmin ikinä kiinnostaa. HMM....
Lauantaina joko olen kotona tai sitten en ole, riippuu muutamasta muuttujasta. Sunnuntain ainakin olen kotosalla rauhoittumassa ja lepäämässä :)
Pakko myöntää että viikon päästä oleva perjantai kutkuttaa hieman enemmän kuin tämä tuleva, mutta rauhassa päivä kerrallaan eteenpäin niin kyllä se sieltä tulee.
Inttilesken näkökulma: kun oon ihminen joka mielellään keskustelee ja puhuu on yhteydenpito tätänykyä yhtä ********......., koska puhelurauha on olematon, ja välillä mieluummin jättää asioita kertomatta & palaa asioihin kasvotusten nähtäessä tms. Itse ainakin olen näin tehnyt... mutta parikin viikkoa kasvotusten näkemättä ja kuulematta voi olla myrkkyä, kun ois asioita joista haluis kovin kovin puhua. Mutta eipä auta kuin kestää, ONNEKSI tätä ei kestä enää kauan. Ehkä oli hieman typerääkin alussa puhua joka ilta pitkiä puheluita pohdiskellen ja mietiskellen aatamista eevaan asti kaikkea mahdollista kun nyt tuntuu illat välillä ihan olemattomilta, kun vastaavaa keskustelumahdollisuutta ei syystä tai toisesta tarjoudu, ja jos tarjoutuukin edes lyhyt, puolet siitäkin ajasta menee muuhun ihmettelyyn.
Ja ei hyvät ihmiset tämä ei tarkoita ettenkö puhuisi asioista(ni) kenellekään. minulla on kyllä ystäviä ja perhettä joiden kanssa keskustella mistä vain, mutta yleisimmin Arttu on ollut se jonka kanssa eniten ollaan mistään puhuttu. :) Lähinnä ehkä nykyään on tullut puoliväkisin sellainen olo, että naah, ei tartte muille puhua kun niillä on varmaan muutakin ajateltavaa jne. Onko joku muu huomannut tällaista? Tottakai kaverit jää sivummalle ja näin kun on vakituinen kumppani siinä kyljenjatkeena, mutta tällaisissa tilanteissa on hiukan hassua kun ei tee mieli kaikkia asioita kavereille toimittaa ja ihminen jolle ne toimittaisit ei syystä tai toisesta kykene niitä vastaanottamaan (sillä vaikka puhuisi, saattavat asiat mennä todellisesti ohi).
Huhhuh tulipas taas pitkä ja sekava tekstinpätkä, ehkä joku ymmärtää ja vastaa tähän esittämääni kysymykseen?
Huomasin juuri erään jo ennenkin mainitun anonyymin kirjoittaneen blogiini kommentin vasta, kun tämä närkästyi siitä, etten viikkoon kerennyt kunnollista postausta tekemään. Heitän pallon takaisin; miksi mulla pitäisi olla motivaatiota, kun tasan näen että blogissani vieraillaan, mutta mitä tahansa kysynkin, ei kukaan vaivaudu edes vastausta kirjoittamaan? Myönnettäköön että bloggerin kommentointi ei ole ihan tältä vuosisadalta ja tekemistä on vähän enemmän, mutta... ?
No, kiitos kuitenkin te 12 rekisteröitynyttä lukijaa, olette olleet ahkeria kun jaksoitte klikata itsenne blogini lukijoiksi. Kiitoskiitoskiitos :)
Odotan jo kovasti kunnon talvea, jos vihdoinkin tulisi myös lämmin kesä. Pimeimmät yöt ovat tuloillaan, ja niistä parhaimpia ovat varmasti ne, jotka saan viettää oman muruni kainalossa.
Halloween-tekemis-ehdotuksia otetaan vastaan? :)
Jään odottamaan kommenttejanne, yritän bloggailla vielä sunnuntaina tai sunnuntaihin mennessä ja pliis; kommentoikaa myös uutta ulkoasua, mun tekstejä jne. Haluan kaiken rakentavan palautteen, mutta ns. törkyviestit heitän samantien roskiin :)
P.S. Sen verran vaan, että mulla sitten ei ole omaa järjestelmäkameraa joten kuvien laatuun en hirveästi voi panostaa, mulla on vain digikamera ja puhelimen kamera käytössä tällä hetkellä, pahoittelen.
GN, Suvi
Tiistainen zumba oli hienoinen pettymys koska vakkariohjaaja oli poissa ja tilalla ihan mukava, ja kiva sijainen, mutta ohjelma oli täysin erilaista mitä oman ohjaajan kanssa. Tylsintä oli että jokainen "tanssi", harjoitus toisti jälkimmäistä ja sisälsi PALJON pomppuja (=en kävele oikealla polvella). Okei, oma moka koska pompin kylläkin vähän, mutta se vähän oli mulle liikaa. Elämys sinänsä, mutta oma on aina parempi ;)
Oriflamen kynsienhoitotuotetilauksesta sen verran, että näillä näkymin saan omat tavarani ensi viikon alkuun mennessä :) SITTEN kuvaan taas kynteni ja kerron tuotteista ymsymsyms.
Ja mitäs tapahtuu loppuviikolla? Chillailen kotosalla, vähän koulus ja perjantaina Turun KIRJAMESSUT jee! Mulla menee siellä ihan koko päivä, lähtö on koululta klo 10 enkä pääse koulun kyydillä takaisin kotipaikkakunnalle, koska mä haastattelen kaverini kanssa kirjailija Reidar Palmgreniä ja se on vasta iltapäivällä kun koulun kyydit lähtee takaisin jo aikaisemmin.... mutta sehän ei tahtia haittaa ja onhan samaan aikaan myös ruoka- ja viinimessut, levymessut, antiikkimessut jne... Ei lopu ihmettely kesken, kamera ja puhelin kulkee mukana & voishan sitä postaustakin aiheesta kehitellä. Oon kyllä über hyvä kehittelemään ja suunnittelemaan, toteutus harvemmin ikinä kiinnostaa. HMM....
Lauantaina joko olen kotona tai sitten en ole, riippuu muutamasta muuttujasta. Sunnuntain ainakin olen kotosalla rauhoittumassa ja lepäämässä :)
Pakko myöntää että viikon päästä oleva perjantai kutkuttaa hieman enemmän kuin tämä tuleva, mutta rauhassa päivä kerrallaan eteenpäin niin kyllä se sieltä tulee.
Inttilesken näkökulma: kun oon ihminen joka mielellään keskustelee ja puhuu on yhteydenpito tätänykyä yhtä ********......., koska puhelurauha on olematon, ja välillä mieluummin jättää asioita kertomatta & palaa asioihin kasvotusten nähtäessä tms. Itse ainakin olen näin tehnyt... mutta parikin viikkoa kasvotusten näkemättä ja kuulematta voi olla myrkkyä, kun ois asioita joista haluis kovin kovin puhua. Mutta eipä auta kuin kestää, ONNEKSI tätä ei kestä enää kauan. Ehkä oli hieman typerääkin alussa puhua joka ilta pitkiä puheluita pohdiskellen ja mietiskellen aatamista eevaan asti kaikkea mahdollista kun nyt tuntuu illat välillä ihan olemattomilta, kun vastaavaa keskustelumahdollisuutta ei syystä tai toisesta tarjoudu, ja jos tarjoutuukin edes lyhyt, puolet siitäkin ajasta menee muuhun ihmettelyyn.
Ja ei hyvät ihmiset tämä ei tarkoita ettenkö puhuisi asioista(ni) kenellekään. minulla on kyllä ystäviä ja perhettä joiden kanssa keskustella mistä vain, mutta yleisimmin Arttu on ollut se jonka kanssa eniten ollaan mistään puhuttu. :) Lähinnä ehkä nykyään on tullut puoliväkisin sellainen olo, että naah, ei tartte muille puhua kun niillä on varmaan muutakin ajateltavaa jne. Onko joku muu huomannut tällaista? Tottakai kaverit jää sivummalle ja näin kun on vakituinen kumppani siinä kyljenjatkeena, mutta tällaisissa tilanteissa on hiukan hassua kun ei tee mieli kaikkia asioita kavereille toimittaa ja ihminen jolle ne toimittaisit ei syystä tai toisesta kykene niitä vastaanottamaan (sillä vaikka puhuisi, saattavat asiat mennä todellisesti ohi).
Huhhuh tulipas taas pitkä ja sekava tekstinpätkä, ehkä joku ymmärtää ja vastaa tähän esittämääni kysymykseen?
Huomasin juuri erään jo ennenkin mainitun anonyymin kirjoittaneen blogiini kommentin vasta, kun tämä närkästyi siitä, etten viikkoon kerennyt kunnollista postausta tekemään. Heitän pallon takaisin; miksi mulla pitäisi olla motivaatiota, kun tasan näen että blogissani vieraillaan, mutta mitä tahansa kysynkin, ei kukaan vaivaudu edes vastausta kirjoittamaan? Myönnettäköön että bloggerin kommentointi ei ole ihan tältä vuosisadalta ja tekemistä on vähän enemmän, mutta... ?
No, kiitos kuitenkin te 12 rekisteröitynyttä lukijaa, olette olleet ahkeria kun jaksoitte klikata itsenne blogini lukijoiksi. Kiitoskiitoskiitos :)
Odotan jo kovasti kunnon talvea, jos vihdoinkin tulisi myös lämmin kesä. Pimeimmät yöt ovat tuloillaan, ja niistä parhaimpia ovat varmasti ne, jotka saan viettää oman muruni kainalossa.
Halloween-tekemis-ehdotuksia otetaan vastaan? :)
Jään odottamaan kommenttejanne, yritän bloggailla vielä sunnuntaina tai sunnuntaihin mennessä ja pliis; kommentoikaa myös uutta ulkoasua, mun tekstejä jne. Haluan kaiken rakentavan palautteen, mutta ns. törkyviestit heitän samantien roskiin :)
P.S. Sen verran vaan, että mulla sitten ei ole omaa järjestelmäkameraa joten kuvien laatuun en hirveästi voi panostaa, mulla on vain digikamera ja puhelimen kamera käytössä tällä hetkellä, pahoittelen.
GN, Suvi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen ja kaikkiin julkaistuihin kommentteihin vastataan! :-) Muista hyvä mieli ennen kuin kirjoitat! :-)