tiistai 9. huhtikuuta 2013

Kissaa pöydälle

Erään/eräiden anonyymien kommentoiti tänään blogiini kirvoitti minut pohtimaan ja ajattelemaan. Anonyymi-nimen takaa on helppo lähteä huutelemaan enkä todellakaan ole ainut bloggaaja joka moisesta ilmiöstä kärsii.

En ole estänyt blogistani anonyymien kommentointia, koska haluan että blogiini on helppo juurikin kenen tahansa kirjoittaa kommenttia. Osasin toki odottaa että ennemmin tai myöhemmin jollekin välähtää tämä kyseinen mahdollisuus kaikenmoisen shaiban kirjoitteluun. Välillä mietin tosiaan onko moista kommentoita kivaa lukea tai jakaa muiden luettavaksi. Toistaiseksi en kuitenkaan koe moista ongelmana, koska mihinkään turhan loukkaavaan tai henkilökohtaisuuksiin tämä yksilö/nämä yksilöt eivät ole menneet.

Tänään neiti/herra anonyymin ongelmana oli:



Toi neuletakki sulle vähä liian pieni? ja jos esittelee päivän asua niin yleensä se asu näkyy kunnolla.Eihän noita kelloa, koruja, huivia edes näy.

Ensinnäkin. Blogin kuvat saa yhdellä vaivaisella klikkauksella suurennettua ja tietokoneessa on miljoona tapaa suurentaa kuva vaikka kuinka isoksi. Toisekseen, tiedän myös itseäni huomattavasti pienempiä ihmisiä joilla pursottaa napit _liian pienestä_ neuletakista vielä pahemmin kun esimerkiksi tuossa kuvassa. Kolmanneksi, esimerkiksi samassa postauksessa oli mun kädessä olleesta kellosta tarkempi kuva. 
Kyseinen kuva johon anonyymi oli kiinnittänyt huomionsa, oli alunperin tarkoitettu vain kihlattuni testiräpsyihin enkä ollut suunnitellut minkäänlaista päivänasua tuohon laittavanikaan. Pidin kuvasta ja päätin julkaista sen. Tuntui vain luonnolliselta kerätä kokonaisuus kuvan alle, kun siitä kaiken näkee. Esimerkiksi Instagramiin teen yleensä kollaasin muodossa kokonaisuus-yksityiskohdat. 


Kiva maha

Kannattaisko pitää vähä vähemmän vartalonmyötäisiä vaatteita/paitoja?




Tämä kommenttikaksikko oli ilmaantunut postaukseen jossa oli kuvia kuntosalilta. Ainakin lukijat tietävät, että olen ainakin kahdesti aiemmin postauksessa kyllä tehnyt hyvinkin selväksi, etten ole tyytyväinen vartalooni ja haluan tehdä muutoksen - siksi käyn kuntosalilla ynnä muuta. On tullut mutkia vastaan mutta jatkan silti uusin ohjein ja kehotuksin niin paljon kuin oma keho antaa myöden. Olen huippuylpeä itsestäni että olen lähtenyt tekemään mulle todella radikaaliakin elämänmuutosta eli jättänyt herkuttelun ja esimerksi alkanut syömään aamupalaa ja koulussa ruokaa, jotka yleensä aina olen jättänyt välistä. Harrastan huomattavasti enemmän liikuntaa, myös arjessa. Vaikka mulle tarjottaisiin kyytiä johonkin, olen lähtenyt kävellen.

Mitä vaatteisiin tulee - olen oikeastaan iloinen tästä kommentista
En olekaan vielä puhunut siitä, miltä tuntuu kun kauniit, sirot, pienikokoisten - TISSITTÖMIEN vaatteet ei vaan mahdu päälle. Olen sanonut että olen ihan itse syypää ja itse latonut ruokaa ja herkkuja kurkustani alas, ja kyllä mä kärsin siitä - myöskin shoppaillessa. Suoraansanottuna välillä inhoan shoppailla itseäni pienempien kanssa, koska mulle tulee siitä niin surullinen olo, pettynyt, koska olen tehnyt itse itselleni todella paskan paikan ja ystäville mahtuvat kauniit vaatteet. Läski-kommentteja vuosikymmenet kuunnelleena eivät nämä tänään tulleet kommentit tee minuun sen kummempaa vaikutusta - päinvastoin olen aika innoissani, että joku tuli sanomaan jotakin negatiivista, olihan tätä jo odotettu, kun hirveän kauan porukka on jaksanut kommentoida omalla naamalla ja positiivisesti. En lannistu, enkä ota itseeni, koska oikeastaan jokainen vastaava kommentti varmistaa että teen seuraavakin liikuntasuorituksen hitonmoisella puhdilla, koska mä en todellakaan halua olla sitä, mitä näissä kommenteissa väitetään. Ja jotta tämän olotilan saisi multa pois, aion piru vie tehdä töitä. Hitaasti, mutta varmasti.

KappAhl on loistava kauppa, jossa myydään superkivoja ja kestäviä vaatteita myös isokokoisemmille ihmisille ja lähestulkoon jokaikisen kaupan normaalit koot perusvaatteissa mahtuvat mulle - juhlavaatteissa käännytään taas KappAhlin puoleen, eikä tämä ole ainut kauppa, vain esimerkki. En usko että tuun toistaiseksi olemaan vielä ihan niin pieni, ettenkö pysyisi KappAhlin housuasiakkaana, sillä onhan mulle tota lantiota tohon siunattu ihan ilman läskiäkin. Olen omaksunut periaatteen, että vaatteet eivät ole piiloutumista varten. Harrastin moista joskus kiusaamiseni pahimpina aikoina ollessani erittäin haavoittuvainen. Vaatteilla kerron, kuka ja mikä minä olen - jos joku mieltää sen sillä että olen läski, senkun. Lisäksi iso vaate ison ihmisen päällä ei todellakaan näytä hyvältä vaan suurentaa entisestään - pitää löytää oma koko, sellainen, jossa on hyvä olla - ja mun mielestä esimerkiksi mun päällä ollut neuletakki ei mitenkään ihmeellisesti kiristänyt - tai sitten salilta tullessa "kireä" raitapaita saattaa ehkä paljastaa että kyllä, minulla on ihan ihka oikea maha. Voi että, kun haluaisin nähdä sen anonyymin joka nämä kommentit on kirjoittanut. Haluaisin nähdä, onko hän täydellinen, onko hänessä heikkouksia tai onko hänellä vaikkapa vino nenä. Jokaisella meillä on joku asia ulkonäössä, jonka haluaa muuttaa.

Mä olen blogissani halunnut jakaa mun polun jota pitkin yritän saavuttaa tavoitteeni - muun muassa suorat jalat, joiden takia jalkojen lihaksia tässä treenaillaan. Kun kuntosali on oiva vaihtoehto myös muun kropan vahvistamiseen & kiinteyttämiseen, on mulla herännyt kipinä myös muuttaa ruokavaliota ja muita elämäntapoja. En ainakaan toivottavasti ala jokaikisen ajattelemattoman anonyymin kommentteja erikseen purkamaan, koska koen sen todella turhaksi ja tylsäksi. Nämä kommentit herättivät tällaisia ajatuksia, vastaavat todennäköisesti hyvin samanlaisia. Halusin jakaa ne kaikkien kanssa, koska en halua että joku vieläkään luulee että kuvittelen olevani täydellinen, kaunis, laiha... Olen vain minä ja haluan jakaa teille sopivan avoimuuden rajoissa asioita elämästäni - hyviä ja huonoja.

7 kommenttia:

  1. Hyvä asenne!! Pidä se.Toivon todella et pääset tavoitteeseesi. Vaikka kaikki,myös sinä itse huomaa, että olet ylipainoinen niin muista, koskaan ei ole liian myöhäistä, ei koskaan! Tsemppiä kauheesti!!

    VastaaPoista
  2. Kiitos <3.
    Juu ei, et ole... :/

    VastaaPoista
  3. Siis aivan kamalaa! Miten joku kehtaa. Ok, itse käytän anonyymi- kommentti juttua, mutta en silti rupea haukkumaan toisia, siitä, että he uskaltavat tänne jotain arjestaan ja ilostaan jakaa. On hyvä, että teet asiat itsellesi selväksi ja muista, että se mitä toiset sinusta sanoo ei välttämättä ole totta. He eivät tunne sinua. Se miltä kukin näyttää, on jokaisen oma asia. Eikä itseään kannata missään vaiheessa hävetä. Olen täysin samaa mieltä, että vaatteilla ei kannata piiloutua. Ei kannata alistua tekemään, mitä toinen sinun käskee tehdä! Jatka hyvää työtä, Suvi!

    VastaaPoista
  4. Asiaa ! Hyvä että otit asian esille :) Jos nää ''idioottianot'' tajuais vähän jotain ! Niistä ei kannata välittää. Jos ei voi omalla nimellään tulla kommentoimaan, ja perustella kommenttejaan niin olisi ihan fiksua olla hissukseen :) !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niimpä. Onneksi suurimmalla osalla väestöstä on kuitenkin korvien välissä jotain muutaki ku sahanpurua :)

      Poista

Kommenttisi julkaistaan tarkistuksen jälkeen ja kaikkiin julkaistuihin kommentteihin vastataan! :-) Muista hyvä mieli ennen kuin kirjoitat! :-)