Tick tock tick tock

Hyvää yötä vaan kaikille. Kello tikittää melkein puolta kahta sunnuntain ja maanantain välisenä yönä ja minä se kukun edelleen. Tähän vois olla miljoona-satayks syytä, mut mä laitan sen piittaamattomuuden piikkiin. Joku viime viikoissa on saanu mut suorastaan kyllästymään kouluun, mut aion millasilla yöunilla tahansa herätä aamulla 7:30.

Sunnuntaina oli isin syntymäpäivä, ja käytiin illalla sen myötä kahvittelemassa isosiskon luona, ja pikku-Sara tietysti ilahtui ikihyviksi mut nähdessään :)

Sunnuntaina mä vaan pesin mun hiukset ja annoin niiden kuivua, koska huomenna on Hiukset jouluksi 2012-projektin toinen osa ;)

Kuvan sormus: JC 8€

Lisää kuvateksti

Se mitä tänään tein, oli kuvassa olevat wannabe-tosihienot-rakenne-fantsukynnet, Kineticsin tuotteilla. Jos nää kestäis edes uuteenvuoteen, niin <3!

Päivän asu eli pitkähihainen vihreä paita Cubuksesta, neuletakki Seppälästä, housut KappAhlista ja kengät Click Shoesista. Ei mun vartalolle parhaimmasta kuvakulmasta. YÖK

Se mikä tässä maanantaissa hirvittää on a) tasan 7 päivää jouluaattoon b) murulla alkaa loppusota c) koulu päättyy pian d) hirveesti odotettavaa?? e) suunnittelen paljon

a) Vietän joulun murun ja murun perheen (äiti+sisko<3) kanssa. Eka joulu jossain muualla, ja ajatus siitä on aika kutkuttava, vaikka varmasti soitan omalle äidille ja isille ja toivotan hyvää joulua (x10000). He ovat viettäneet kanssani 16 joulua ja sitäennen miljoona joulua isosiskoni kanssa, ja olen varma, että pitkästä aikaa äiti ja isi nauttivat joulustaan kahden (ja ainakin minä toivon niin todella). Ja se mikä tässä on kamalinta on, että mun huone on TAAAS kauhean sotkun vallassa ja mulla pitäis tällä viikolla olla _joka päivä_ paitsi to ja pe koulun jälkeen harjoituksia ja ohjelmaa. Voe elämän kevät... Saapahan taas huokaista isosti helpotuksesta, kun juna lähtee rullaamaan kohti Tamperetta lauantaina :D Ihanaa on kummiskin se, että HUOMENNA taisiis kun olen herännyt, on se päivä, kun mun pitäisi saada joululahjani, jota lähdettiin perjantaina hakemaan. Siitä kerron sitten omassa postauksessaan :) Mutta joo. Eipä oo ennen tullu joulu näin äkkiä, huh... sitä aletaan kasvaa liian isoiksi?
b... c... d.... e) No niimpä, loppusota! En voi uskoa... Okei, ensinnäkin 180vrk palvelevat = ihan paskoja, näin oletusarvollisesti. Mä olin heinäkuussa ihan hermoraunio jo tästä kuudesta kuukaudesta, että mites tässä nyt käy. No kävi sillain et mentiin jopa kihloihinkin tänä aikana, vaikka mun worst case scenariot oli jotain ihan muuta, ihan hävettää kirjottaa. Kuvittelin lähinnä ettei oma pää kestä. Sen sijaan tässä onkin tullu sellasia ajatuksia kuin esim. että joka päivä ei tarviikaan soitella, riittää joku hyvän yön tekstari yms. Joka viikonloppu ei nähtykään (ok ehkä joku 3 viikonloppua??) mut nekin oli tarpeeks eksoottisia kaikki. Muistan edelleen miten ihana meidän eka viikonloppu inttiinmenon jälkeen oli, ei suunniteltu mitään ja köllöteltiin kotona. Se minkä sitten olenkin huomannut on se, että kun mun elämän keskipiste on Pohjanmaalla, myös jutut kotona muuttui. Mut en tiedä onko se niin kamalaa. Lähinnä ystäväpiiri kokee kovia kun mulla ei olekaan aikaa niille ja noin. Mut ne olis samassa tilanteessa jos rakastuisivat (naiivi ajattelutapa). Oon kummiskin sitä mieltä että keskellä yötäkin (erityisesti Siiri joka aina kertoo kuinka ihana mä oon) saa soittaa mulle, en mä halua ihmisten elämistä lopullisesti karata... ainakaan vielä ;) Ja se mikä on parasta niin tän kuuden kuukauden aikana ihana pikkusisko Idu on tullut mulle yhä tärkeämmäksi ja anopin kanssa on tullut käytyä monta hienoa keskustelua, kun se on lainaillut autoa ja auttanut kaikin tavoin meidän kahden elämässä eteenpäinmenoa! :) Eikä pidä unohtaa omaa isiä ja äitiä, en ikinä unohda isin sanoja "Tietysti mä toivon että Suvi sais olla Artun kanssa mahdollisimman pitkään, se on niin hieno poikakin."

Mutta kattokaa nyt!! En voi kyllä uskoo todeksi et tässä se on menny, 6kk, 180 vuorokautta, hupsis vaan... Vastahan sitä ite istuttiin Kajaanissa valaa kuuntelemassa ja sitä rataa. Jösses!

Angrybird on omasta viesti- ja lääkintämiehestään YLPEE!

Ja torstaina se sitten on, viimeinen koulupäivä ja puurojuhla. Luojan kiitos, en olis yhtään enempää jaksanutkaan. Tällä viikolla onneks muutama kivakin juttu, esim. vakkarikampaajalla torstaina oikeen hemmottelupäivä ;) Ja tänään maanantaina tosiaan jännään, tuleeko se mun lahja perille vai ei...

Eilen sunnuntaina mitä yhteyksiä pitelin, tulee aika kiva la-ti aika tuolla Pohjanmaalla ! Tiistaina tosiaan tullaan etelään murun kanssa, ja keskiviikkona vois yrittää uudestaan eksyä sinne hevosten luo tälläkertaa privaattikuskin ja -kuvaajan kera, mikä toki kuulostaa meidän tyttöjen mielestä oikein herkulliselta päivältä (mitä vois jatkaa kyllä jossain syömisellä, btw).

Torstaina sitten alkaakin alet jonne rynnätään pää miljoonantena jalkana + yks käsi täytyy olla varattuna miehen talutushihnalle jolla sitä kiskotaan perässä :) JA sitten se paras, eli äidin&isin kihlajaisjoululahja minulle ja Artulle - laivamatka <3

Ja oman vuoteni lopetankin sitten Kakola-teatterin parissa. Kyllä tämän vuoden lopetus on ehdottoman hieno! :)

Kuulostaako mun aikataulut kauheilta? Millainen teidän vuoden loppunne tulee olemaan? Kertokaa mulle :-)