Kuvat erittäin vapaamielisessä järjestyksessä ja muutenkin vähän sekava kirjoitus.
Näin kyllästyneeltä näytin perjantaina bussissa. Odotin iltaa kuumeisesti eikä puolivälissä matkaa enää oikein jaksanut naurattaa... :)
Tässä ostoksia viime torstailta (täydellinen kosmetiikkasää?) sekä tuo Escadan hajuvesi jonka sain äidiltä ja isiltä laivalta :)
Kuvakokoelma Porista!
Idu <3 onnellisena ja masu täynnä ruokaa lauantaina :) Laatuaikaa !
Torstai-illalla Saarenrannassa. Kuvan otti Sanni <3
Asia jota odotan toisiksi eniten tällä hetkellä. KOULUN ALKUA. Haluun rytmin päivääni ja tekemistä illoiksi. Elämä inttileskenä ja kaukosuhteessa on p*rseestä, jos et vaan enää jaksa nauttia omasta ajastasi ja omista ystävistäsi blah blah blah. Mäkin haluan velvoitteita, pakkoja, sellasia jotka ei ole riippuvaisia äidin sanasta. Haluan istua pakkopullatunneilla... Tässä kuvassa melkein mun kaikki ensi vuoden kirjat. 4 kirjaa haen vielä loppuviikosta.
JA TÄTÄ MINÄ ODOTAN KAIKKEIN ENITEN <3 Paras näky ja tämä kruunaa jokaisen viikon, kun se vain on mahdollista nähdä ! Väsynyt, kaikkensa antanut varusmies tulee ulos bussista ja sen kanssa saa yhdessä kävellä kotiin, syödä ja mennä sitten onnellisena nukkumaan.
Mun ja Artun (ja IDAN!!) tapamisesta tuli sunnuntaina kuluneeksi kokonainen vuosi. Tänä vuonna ei ollut mitään asiaa Down by the Laituriin koska Artun matka kasarmille on pitkä, ja matka Turkuun sitäkin pidempi, mutta ensi vuonna sinne voi mennä jo vaikka ihan anniskelualueelle jos lystää.
En voi sanoin kuvailla rakkauttani tätä ihmistä kohtaan. Koko sana "rakkaus" on saanut kokonaan uuden asun kuluneen vuoden aikana. Artun suusta kuulee joka käänteessä kauniita sanoja joita muistellessa nousee kyyneleet silmäkulmiin ja sydän hakkaa.
Ja mä vielä kehtasin vuosi sitten tähän aikaan väittää, etten muka ihastunut ;)
Ennen kuin tämä postaus kääntyy täydeksi lässytykseksi...
Aamulla olis tarkoitus kerätä luut Tampereelle ja viettää päivä kaveriporukassa Särkänniemessä, ehkä heittää ikävä nurkkaan edes hetkeksi ja olla vaan Suvi ja sen kaverit. Ei vaaleanpunaisia ajatuksia-päivä. :)
Jokatapauksessa odotan silti vuorokauden ympäri tekstiviestiä tai puhelinsoittoa. Viikon loppuun mennessä yleensä lakkaan jo odottamasta - näkeminen on kivempaa ja sekin jo todennäköisempää kuin puhelu. Ja jälleenhän mä olen Kurikkaan menossa, ei mua pidä sieltä pois Jeesus eikä Jumala, tai sitten Jumala suo mulle tän kaiken onnen. <3
Ja! Keskiviikkona mulla on kampaaja, ja kokeillaan mun vakkaritukkalääkärin kans wanhojen kampausta, värjätään kulmat ja leikataan takaisin jonkunnäköiseen muotoon.
Yritän toki postailla vielä loppuviikosta. En ole edes päättänyt, mitä kautta matkustan perjantaina... ;)
Näytän jännältä (?) tossa kuvassa :D jajaj ihanaa että minut on huomioitu kuluneen vuoden johdosta (; !
VastaaPoistaOlisi pitänyt mainita myös se että niin kivikkoista kun on välillä ollutkin niin lopputulos on aika priimaa ja paranee vain ;) <3
PoistaPS. Näytät ihan yhtä tyytyväiseltä kuin kissa lämpimän kerman jälkeen :P
Poista